Kirjaudu

Kirjaudu sisään sosiaalisen median tunnuksillasi

Erilainen koulujuhla

23.12.2017
Aavikkomaikka

Suomessa koulun juhlia yhdistävä tekijä on lähes aina arvokkuus, juhlallisuus ja vakavuus. Juhlia suunnitellaan, harjoitellaan ja veivataan tunnollisesti. On ensimmäinen ja toinen läpimeno, kenraalin kenraali ja kenraaliharjoitus ennen lopullista juhlaa. Ja tuloksena on poikkeuksetta hyvin toimiva koneisto, jossa jokainen tietää oman tehtävänsä ja aikataulut pitää paikkansa. Mutta juhlia voi järjestää 750 oppilaalle myös täysin toisella otteella. Qatar National Day Celebrations alkoi eilen koulun juhlalla, jonka järjestelyistä vastasivat paikalliset opettajat, eikä suomalainen järjestelmällisyys ”päässyt” vaikuttamaan tapahtumien kulkuun.

 

Meidän tehtävämme oli koristella juhlasali Qatarin värein, valkoisella ja maroon-punaisella. Teimme työtä käskettyä ja sali näytti hienolta, kun vielä kattoonkin oli joku tilannut valkoisten ja viininpunaisten ilmapallojen nauhat. Kymmenen minuuttia ennen juhlan alkua, luokkaan saatiin tieto, että kaikki juhlallisuudet ovatkin futiskentällä. What! Mikäs siinä - aurinko paistoi. Johdatimmekin siis porukat mutkan kautta kentälle. Voin vain kuvitella äänentoistosta vastaavan opettajan fiilikset, kun hän oli saanut tiedon asiasta myös varttia ennen juhlaa!

 

Kenttä oli laitettu ihan mahtavaksi. Päädyssä oli telttakatos, jonka sisällä oli arabialaisia sohvia punasävyisine tyynyineen ja patjoineen. Sinne istutettiin arvovieraat kuten rehtori ja muu johtoryhmä. Koko juhla-alueeelle oli levitetty kymmeniä punaisia arabialaisia mattoja, joiden päälle oppilaat istuivat seuraamaan juhlaa. Reunoilla oli pitkät tarjoilupöydät ja aidassa komeili valtava emiirin kuva. Musiikki soi ja nupit oli todellakin käännetty kaakkoon. Arabiopet jammailivat ilmapallokaaren luona ja toivottivat oppilaita tervetulleiksi.

 

Juhlan ohjelma koostui lauluista, runoista ja tansseista. Juonnot olivat arabiaksi ja englanniksi, mutta ohjelma lähes täysin vain arabiaksi. Poikien miekkatanssi ja tyttöjen hair-dance olivat kiinnostavaa katseltavaa. Ilmeisesti myös heitä valmentaneesta opettajasta, joka tönötti esiintymisalueella ja jakoi komentoja pitkin esitystä. Muissakin esityksissä ohjelmasta vastanneet aikuiset olivat koko ajan touhuamassa lähituntumassa. Ja koska esiintymiset tapahtuivat jalkapallomaalin edustalla, back stage oli myös mukavasti esillä. 

 

Ensimmäisen kerran tänne muuton jälkeen tunsin todellakin olevani erilaisessa kulttuurissa. Kaikki meni jotenkin vähän sinne päin ja rennosti, mutta silti tunnelma oli kuitenkin mainio ja ainutlaatuinen. Pienet arabipojat pitkissä kaavuissaan olivat supersöpöjä ja kansallistunne oli käsin kosketeltavaa. Lopuksi paikalle tuli vielä aikuisten miesten rumpuryhmä soittamaan perinteistä musiikkia ja poikien miekkatanssi otettiin uusintana. Tässä kohtaa pienet oppilaat alkoivat olla aika valmiita. Aurinko porotti ja juhla oli kestänyt jo pitkästi yli tunnin. Jokainen esitys kesti ainakin 10 minuuttia, joten nollaluokkalaisilla alkoi olla jo melkoisesti energiaa varastossa.

 

Kun ohjelmallinen osuus päättyi, oli vuorossa tarjoilut, emiirin kuvan signeeraus ja haukkojen ihmettely. Siis oikein kunnon avohässäkkä! Neliömetrin kokoinen Qatar-kakku ja sekalainen määrä muita herkkuja oli tarjolla ilman mitään järjestystä. Suomessa olisin tässä kohtaa ollut jo melkoisen tuohtunut moisesta toiminnasta, mutta täällä se jotenkin kuului asiaan. Vaikka olinkin päässyt sopivan  rentoon tunnelmaan, katsoin kuitenkin parhaaksi kerätä laumani, ottaa ison kimpaleen kakkua mukaan ja siirtyä luokkaan jakamaan herkkuja kauniisti jonossa odottaville juhlijoille. 

 

 

Qatarin kansallispäivää juhlitaan täällä  jo noin kymmenen päivää ennen varsinaista juhlapäivää, joka on joulukuun 18. päivä. Koulun juhlatunnelmista menimme ”after work:eille” läheiseen Cultural Village:iin, jossa koko rannan pituudelta oli kaikenlaisia kojuja ja musat raikasivat täysillä lähes jokaisessa. Näimme uusinnan pikkupoikien miekkatanssista, tällä kertaa aikuisten miesten esittämänä ja miekat isoilla pyssyillä korvattuna. Kyseessä olikin siis perinteinen tanssi, jonka koreografia oli aika helppo oppia, kun sitä hetken seurasi.

 

Varsinaisen kansallispäivän tärkein ja odotetuin tapahtuma on kansallispäivän paraati. Huhujen mukaan paikalle olisi ollut syytä lähteä jo varhain aamulla, jos halusi hyvät paikat kadun varresta. Paraati alkoi klo 15.00. Huhut osoittautuivat oikeiksi. Lähdimme kotoa kolme tuntia ennen ja olimme auttamatta myöhässä, vaikka parkkeerasimme kiltisti osoitetulle parkkikselle moskeijan viereen ja menimme bussikuljetuksella juhlapaikalle. Eteneminen tungoksessa vaati suomalaista sisua ja lopulta onnistuimme pääsemään Cornichen varrelle. Väkeä oli aivan tolkuttomasti! 

 

Paraati pääsi alkamaan heti, kun emiiri itse oli ensin ajanut autosaattueessa VIP-katsomoon. Ja olihan tuo komea paraati, vaikka se selvisikin meille oikeastaan vasta seuraavan päivän uutisten videoista! Ihmismassan takaa näkyi vain jotain pieniä vilahduksia. Paraatissa oli esillä kaikki Qatarin sotilasosastot, kameleita, hevosia, lapsia, panssarivaunuja, veneitä trailereilla ja soittokuntia torvineen. Taivaallakin tapahtui kaiken aikaa. Helikopterit, hävittäjät ja riippuliitäjät tekivät huimia lentoja ja kuvioita ihmisten iloksi. Qatarin liput liehuivat ja etenkin lapset oli puettu kauniisti lipun väreillä. Kansallispäivän kunniaksi koko kaupunki oli koristeltu lipuin ja hienoin valoköynnöksin. Ilmassa oli todellista juhlan tuntua.

 

Illan päätti huikea ilotulitus, jossa lehtitietojen mukaan ammuttiin taivaalle 100 000 rakettia musiikin tahdissa. Me näimme tästä hienoudesta vain korkeimmat raketit, sillä emme jaksaneet odotella ilotulitusta kaupungilla ihmispaljoudessa. Hienolta näyttivät raketit kaukaakin katsottuna. Ja seuraavana päivänä ilotulituksesta oli hieno video sosiaalisessa mediassa musiikin kera. 

 

Koulussa vietetty kansallispäivän juhla saatteli meidät samalla myös niin ansaitulle winter breakille.  Syksy on ollut melkoisen tiivis ja tapahtumarikas. Peilistä katsoi väsyneen näköinen nollaluokan ope, kun illalla pääsin takaisin kotiin. Loman ohjelma tulee pitämään sisällään nukkumista, altaalla loikoilua ja lepoa kaikissa muodoissaan. Erilainen tulee olemaan tänä vuonna myös joulunvietto. Minun jouluni alkaa kun omat pojat ihanine tyttöineen laskeutuvat Dohan kentälle. Jouluhan on yhdessäolon aikaa!



Aina saa innostua! Aina voi onnistua! Aina on lupa kysyä, ajassa mukana pysyä!

Tule sinäkin mukaan rakentamaan uudistuvaa aarreaittaa!

Rekisteröidy nyt