Kirjaudu

Kirjaudu sisään sosiaalisen median tunnuksillasi

Taideterapiaa

18.05.2018
Aavikkomaikka

Kevät on jo pitkällä ja kulunut kouluvuosi alkaa vaatia verojaan. Jatkuva sairastelu ei myöskään paranna motivaatiota ja tasaiset toimeksiannot adminin puolelta nostavat stressitasoja yli sallitun rajan. Ja sitten vielä tämä Art Night työryhmä!

 

Mutta kuinkas sitten kävikään? Viiden naisen tehoryhmä osoittautuikin parhaaksi mahdolliseksi terapiaksi juuri tähän kohtaan. Oli mukavaa tehdä jotain erilaista uusien ihmisten kanssa. Ms Ivanian rempseän suoran projektinjohdon alla oli selkeää työskennellä. Alkuun projekti eteni linjoja pitkin tehtävien jaolla ja tiedottamisella. Vasta viimeisillä viikoilla ennen tapahtumaa käärimme hihamme ja ryhdyimme oikein hommiin.

 

Tässä vaiheessa projekti muuttui mukavaksi. Kokoonnuimme leikkaamaan pahvisia ympyröitä esiintymislavan koristenauhoja varten ja samalla - naisia kun ollaan - pidimme palaveria. Varsinainen Martta-kerho kokoontui yhtenä iltana ompelemaan pahviympyröitä pitkiksi nauhoiksi kässäluokkaan. Osa meistä oli hieman mukavuusalueensa ulkopuolella ompelukoneen hanikoissa, mutta siitä johtuen meillä kaikilla oli äärettömän mukavaa. Ms Lotan käkätys koneensä ääressä sai meidät kaikki hyvälle tuulelle. Oli mahtavaa tehdä jotain täysin aivotonta ja saada silti asioita eteenpäin.

 

 

Ennen varsinaista tapahtumaa teimme muutaman ylipitkän työpäivän, sillä kokosimme kaikkien koulumme oppilaiden kasvokuvista yhden ison teoksen. Ompelimme kuusi verhoa pitkäksi ja leveäksi kankaaksi, johon kiinnitimme yli 500 uniikkia kasvomaalausta ja -piirustusta. WOW -efekti oli merkittävä, kun saimme sen ripustettua edellisenä iltana koulun parvekkeelta alas Assembly Halliin, jossa vielä jatkoimme sitä kiinnittämällä loput kuvista lattiaan. Jännityksellä jäimme odottamaan seuraavaa aamua; vieläkö kuvat ovat kankaassa kiinni vai onko ilmastointi ja kosteus tehneet tehtävänsä.

 

 

Aamulla kaikki oli kuitenkin hienosti ja nakitimme security guyn seisomaan taideteoksen edessä koko päivän ja saarsimme sen kaikilla viherkasveilla, joita koulusta löytyi. Täällä oppilaat eivät juurikaan muista kunnioittaa toisten aikaansaannoksia ja pelkäsimme, että työ ei kestäisi iltaan asti tilassa, jossa myös pidettiin sisävälitunteja. Mutta pelko osoittautui turhaksi. Tapahtuman isoin teos selvästi teki vaikutuksen myös oppilaisiin.

 

 

Art Night on vuotuinen tapahtuma Qatar-Finland International Schoolissa. Silloin kaikki luokat/unitit esittelevät tekemiään kuvis- ja käsitöitä. Teeman oli tänä vuonna ensin tarkoitus olla kierrätys, mutta se vaihtui matkan varrella teemaksi ”Through my eyes”. Suuri yhteinen kasvokuvateos olikin juuri tätä teemaa korostava. Kaikkien oppilaiden silmät katsoivat siitä. Oppilastöiden lisäksi tilaisuudessa tuotiin esiin myös esittävää taidetta.; musiikkiesityksiä kuorolaulusta bändikeikkaan ja tanssia pienistä balleriinoista musikaaliesitykseen. Vanhempaintoimikunta oli mukana järjestelyissä ja kanttiinista sai juomia, keksejä ja taateleita sekä hennatatuointeja. Lapsia varten oli järjestetty askartelupisteitä.  

 

 

Kulttuurieroavaisuudet tulivat selvästi esiin näiden ihanien esitysten aikana. Suomessa olemme tottuneet, että kun joku esiintyy, yleisö on hiljaa. Täällä on aika lailla eri meininki ja jouduinkin oikein nipistelemään itseäni, etten olisi käynyt käskemässä ihmisiä olemaan hiljaa. On jotenkin harmillista, että ihmiset ovat niin itseään täynnä, etteivät edes huomaa kun pienet kuorolaiset yrittävät saada äänensä kuuluville yleisön mekastuksen yli.

 

 

 

Oppilastyöt olivat ihan huippuja. Itse pidin ehkä eniten yläkoululaisten matikkaryhmien kolmiopyramdeista. Ja tietenkin meidän nollien eläintöistä. Jäimme vähän jumiin siihen kierrätysasiaan ja suunnittelimme työt, joiden pohja tehtiin kierrätettyjen muovipullojen avulla puhaltamalla saippuakuplia. Meitä on neljä luokkaa ja kun olemme juuri opiskelleen eläimiä, teimme neljä eri väristä taustaa ja kukin luokka teki eri asuinympäristön eläimiä. Minun luokalleni osui aavikko. Halusin kokeilla shadow drawingia, mutta en onnistunut löytämään mitään muita aavikon lelueläimiä kuin kameleita, joten meidän luokan työssä oli paljon kameleita. 

 

 

Täällä kun paistaa aina aurinko, ei luulisi olevan mikään ongelma tehdä varjokuvista piirustuksia. Ongelmaksi osoittautui kova tuuli, mutta myöskin se, että aurinko oli niin korkealla, ettemme saaneet kunnon varjoa aikaiseksi enää iltapäivällä, jolloin yleensä pyrin pitämään taito- ja taideaineita. Aamun ekalla tunnilla homma saatiin kuitenkin tehtyä. 

 

 

Kun kamelit olivat saaneet muotonsa rajasimme ne mustalla tussilla ja kuvioimme zentangle-tekniikalla. Nollat tykkäsivät tosi paljon tästä työstä. Harjoittelimme ensin tekemään erilaisia kuvioita ja niistä oppilaat sitten valitsivat kuviot kameleihinsa. Vielä väriä pintaan ja leikkaamaan. Tässä kohtaa tarvittiin vähän aikuisen apua, mutta osa oppilaista selviytyi jo hienosti vaativasta leikkaamisestakin. Pojat halusivat vielä lisätä käärmeitä työhömme ja tekivät niitä ihan vapaalla kädellä. Lopputuloksesta tuli mielestäni hieno!

 

Tilaisuus oli kaiken kaikkiaan kyllä onnistunut ja paikalla oli ihan mukavasti oppilaita ja heidän vanhempiaan. Art Night Team sai huokaista helpotuksesta ja pitää illan päätteeksi pienen keskinäisen kehumisen kerhon. We did it! 

 

Kaiken omassa luokassa pipertämisen jälkeen on todella hyvä tehdä välillä jotain yhteisöllistä. Ainahan sitä sanotaan, että kun antaa itsestään jotain, niin saa enemmän. Tämä projekti osoitti sen taas kerran todeksi. Itselläni se toimi hyvänä motivaattorina ja taideterapiana sekä ennen kaikkea antoi minulle tunteen, että olen saanut jotain aikaiseksi ja kuulun tähän yhteisöön. Qatar-Finland International School tuntuu nyt vähän enemmän omalta kuin aikaisemmin.

 

 

 

 

 

 

 

Aina saa innostua! Aina voi onnistua! Aina on lupa kysyä, ajassa mukana pysyä!

Tule sinäkin mukaan rakentamaan uudistuvaa aarreaittaa!

Rekisteröidy nyt